Historian ymmärrys on kansalaistaito

Aikamme haasteet edellyttävät historian syvällistä ymmärrystä sekä ylirajaista yhteistyötä. Samaan aikaan humanistista tutkimusta ja tutkijoita kohtaan ilmenee globaalilla tasolla yhä useammin vähättelyä, kyseenalaistusta tai jopa painostusta ja sortoa. Historioitsijat ilman rajoja -verkosto edistää omalta osaltaan yleistä historiatietoisuutta ja historiantutkijoiden kansainvälistä verkottumista. 

Epävarmoina aikoina historiasta haetaan usein turvaa, tukea ja suuntaa tulevaisuuden ennakoinnille. Koronan jyllätessä voimakkaimmillaan heräsi julkisuudessa erityinen kiinnostus menneisyyden pandemioita, kuten espanjantautia kohtaan, ja Venäjän viime vuonna aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan toi monien mieleen menneiden sotien tapahtumat. 

Vaikka historia ei suoraan ole verrannollista tähän hetkeen eikä se anna yksiselitteisiä vastauksia oman aikamme kysymyksiin, on positiivista, että historia koetaan yleisesti merkitykselliseksi. Vuosina 2008-2012 toteutettu Historiatietoisuus Suomessa -tutkimus totesikin suomalaiset varsinaiseksi “historiakansaksi”, sillä suomalaisten kiinnostus ja harrastuneisuus historian parissa oli korkeaa verrattuna muissa maissa tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin.

Historiatietoisuutta tarvitaan nykyisessä moninapaisessa ja monikriisien maailmassa. On tärkeää ymmärtää historiaa ja sen erilaisia tulkintoja, sekä niiden vaikutusta politiikkaan ja yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin, ilmiöihin ja tapahtumiin. Tästä syystä Historioitsijat ilman rajoja -verkosto perustettiin suomalaisesta aloitteesta vuonna 2015. Verkosto ja sen alainen Historioitsijat ilman rajoja Suomessa -yhdistys edistävät yleistä historiatietoisuutta, historiaan liittyvää keskustelua sekä historiatiedon käyttöä konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisuun. 

Historiallinen tieto auttaa meitä ymmärtämään ilmiöiden taustoja ja vivahteita ja harjoittaa meitä lähdekritiikissä. Historian peruskoulu- ja lukio-opetus on nykyään entistä taitopohjaisempaa, toisin sanoen historiallisen tiedon luonteen ja merkityksen ymmärrystä korostavaa yksittäisten vuosilukujen, sotien ja hallitsijoiden pänttäämisen sijaan. Historian opetuksessa harjoitellaan muun muassa sekä syiden ja seurausten että muutoksen ja jatkuvuuden ymmärrystä ja kriittistä ajattelutaitoa. Historian lähdeaineistot ovat vahvasti tekstuaalisia ja ylipäätään kielellisiä, minkä vuoksi historia harjoittaa myös analysoinnin ja tulkinnan taitoja sekä kykyä tuottaa erilaisia tekstejä ja esityksiä. Nämä ovat tärkeitä kansalaistaitoja. 

Yhtä tärkeää on, että yhteiskunnassa ymmärretään ammattimaisen historiantutkimuksen merkitys. Isossa kuvassa näin onkin; reilu 80 % kansalaisista pitää humanistista tutkimusta, johon historiantutkimuskin lukeutuu, yhteiskunnalle hyödyllisenä. Samanaikaisesti tieteellistä tutkimusta, ei vähiten humanistista tutkimusta, ja yksittäisiä tutkijoita kohtaan ilmenee globaalilla tasolla yhä useammin vähättelyä, kyseenalaistusta tai jopa painostusta ja sortoa, kuten kansainvälinen Scholars at Risk -verkosto on osoittanut. 

Koska edellä mainitut haasteet ovat ylirajaisia, tulee meidän puolustaa tutkijoiden ja korkeakoulujen itsenäisyyttä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Täällä Suomessa voimme vaalia kansainvälisesti huipputasoista humanistista tutkimustamme huolehtimalla sen toimintaedellytyksistä; riittävästä rahoituksesta, korkeakoulujen ja tutkijoiden autonomiasta sekä tutkijoiden ja muun henkilöstön jaksamisesta. 

Heta Hedman

Kirjoittaja on Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:n pääsihteeri sekä koulutukseltaan FM, pääaineenaan historia. Historioitsijat ilman rajoja -verkosto kokoaa satoja historian tutkijoita, opettajia ja muita historian parissa toimivia ympäri maailmaa. Kansainvälisen verkoston sihteeristönä toimii vuonna 2015 perustettu suomalainen yhdistys, joka on ensimmäinen kansallinen Historioitsijat ilman rajoja- yhdistys. Jäseneksi suomalaiseen yhdistykseen ovat tervetulleita liittymään kaikki historiasta ja historiapolitiikasta kiinnostuneet, tutkijat, opiskelijat, opettajat ja muut ammattilaiset.