Humanistisesta koulutuksesta saa monipuoliset eväät työelämään

Humanistien osaaminen koostuu useasta palikasta. Sekä työnantajien että opiskelijoiden ja työntekijöidenkin on laajaa osaamista vaikea tunnistaa. Selvitysten ja raporttien sijaan olisikin aika tarttua toimeen, jotta humanistien tietotaito voitaisiin valjastaa täysmääräiseen käyttöön.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi humanistisen alan korkeakoulutuksen arvioinnin tammikuussa 2020.  Raportissa arvioitiin koulutusalan vahvuuksia ja tuotiin esille myös kehittämiskohteita. Arvioinnin mukaan humanistisen alan korkeakoulutus tuottaa laaja-alaista osaamista, mutta kehitettävää on esimerkiksi koulutuksen työelämäyhteyksissä.

Yliopistollisen humanistisen koulutuksen saaneet ohjautuvat hyvin erilaisille urapoluille. Humanisteilla on teoria- ja tutkimusosaamista, kykyä kriittiseen ajatteluun ja ongelmaratkaisuun, vahvat viestintätaidot eri kielillä (myös äidinkielellä) sekä hyvät vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot.

Työelämässä humanistit voivat joutua tasapainoilemaan työtehtäviin liittyvän substanssiosaamisen ja geneeristen taitojen välillä, mutta laaja-alaista osaamista pidettiin hyvin tärkeänä tekijänä humanistisen alan korkeakoulutuksessa. Työelämäkytköksiä voidaan parantaa esimerkiksi työharjoitteluiden ja alumnitoiminnan kautta.

Humanistisen koulutuksen vahvuudet ja haasteet eivät ole uusia ja yllättäviä. Jo Humanistit työnantajien silmin -julkaisu¹ vuodelta 2007 toi esiin hyvin samankaltaisia tuloksia. Olisi jo aika, että näihin humanistien työelämän haasteisiin löydettäisiin ratkaisuja.

Jatkuva oppiminen tärkeää myös humanistin urakehitykselle

Työurien pidentäminen ja jatkuva oppiminen ovat olleet viime vuosien kestopuheenaiheet. Huomiota pitäisikin kiinnittää myös humanistien työllistymiseen. Uraohjauksen, täydennyskoulutuksen ja entistä parempien työelämäkytkösten avulla olisi mahdollista auttaa humanisteja luomaan omat urapolkunsa.

Koulutustarpeiden ennakoinnin kehitystyö on käynnissä. Jatkuvan oppimisen uudistusta valmistelee parlamentaarinen ryhmä ja uudistuksella tähdätään työikäisten osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on vastata entistä paremmin työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin.

Nykyisen näkemyksen mukaan jatkuva oppiminen on kiinteä osa jokaisen elämää. Sitran Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -kyselyn mukaan osaamisen näkyväksi tekeminen on laajempi haaste koko yhteiskunnassa. Tutkimus nosti esille, että työpaikoilla ei välttämättä tiedetä, mitä työntekijä osaa. Työntekijöiden osaamista tai vahvuuksia ei myöskään arvioida systemaattisesti ja kattavasti.

Jos työyhteisössä ei tiedetä riittävästi työntekijöiden osaamisesta, silloin jää helposti myös potentiaalia käyttämättä. Oman osaamisen kehittämiseen ei kannusteta riittävästi tai työpaikoilla ei ole varattu aikaa oppimiselle. Vain noin puolet Sitran kyselyyn vastanneista koki, että itselle sopivaa ammattiin ja uraan liittyvää ohjausta on ollut saatavilla.

Saatavilla olevaa ennakointitietoa tulevaisuuden työelämän tarpeista on vaikea soveltaa humanistiseen koulutukseen, josta ei valmistuta tiettyyn ammattiin. Karvin raportin ennakointitiedot tulevaisuuden koulutustarpeista ovat hyvin yleisellä tasolla eivätkä ne juurikaan hyödytä humanistista alaa.

Samaan aikaan koetaan tarpeellisena, että tutkintojen osaamistavoitteiden määrittelyssä tulisi olla vahva kytkös työelämän tarpeisiin. Samoin jatkuvaan oppimiseen liittyen on suunnitteilla uudistuksia, jonka avulla kohtaanto-ongelmia halutaan ratkaista entistä tehokkaammin. Myös opetushenkilöstön osaaminen ja mahdollisuudet päästä täydennyskoulutukseen ovat avainasemassa, kun halutaan kehittää opetusta ja koulutustarjontaa.

Hanna Koskenheimo, tiedontuotannon asiantuntija
Akavan Erityisalat

¹Kaisa Välivehmas ja Riitta Ylätalo: Humanistit työnantajien silmin, Helsingin työvoimatoimisto, Kluuvi ja Akavan Erityisalat 2007