Lisää ratkaisuja humanistien verkostoitumisen vahvistamiseksi

20.10.2020

Olen humanisti

Lääkettä työelämäjännitykseen — kuinka vahvistaisimme humanistien verkostoja?

Humanististen alojen opiskelijoiden yhteys työelämään ei ole aivan yhtä suoraviivainen kuin monilla muilla tieteen aloilla. Kulttuurintutkijoiden valtakunnallisen kattojärjestö Kulo ry:n Karoliina Virkkunen kirjoitti aiheesta opiskelijanäkökulmasta katsottuna ja löysi myös kehitysideoita.

Oman osaamisen tunnistaminen ja arvostaminen kaiken perustana

Humanistit ovat työelämässä todellisia moniosaajia, mutta miten humanististen alojen erityisyydestä, tärkeydestä ja merkityksestä tai osaamisesta tulisi kertoa?

Ihmisten toiminnan ja ilmiöiden syvällinen ymmärtäminen sekä oman alan substanssiosaaminen antavat humanisteille valtavan tärkeitä työkaluja. Asiakokonaisuuksien suuret linjat ja laaja-alainen tarkastelu ovat humanistien vahvuuksia, joista hyötyy moni työnantaja. Kollegani, uskontotieteen opiskelija Turusta pohtii humanistiutta seuraavasti:

“Humanistien vahvuuksia ovat tiedon kriittinen arviointi, laajojen kokonaisuuksien hallinta sekä jatkuva pyrkimys asioiden ymmärtämiseen. Kulttuurintutkijana olen kiinnostunut erityisesti siitä, miten muut ihmiset kokevat maailman ja antavat asioille merkityksiä. Työelämään siirtyminen hieman jännittää tyypillisten humanisteja koskevien stereotypioiden takia. Olen kuitenkin ehdottomasti valmis tekemään töitä sen eteen, että humanistien merkitys yhteiskunnassa huomattaisiin paremmin. Humanisteille on tilaa myös kovassa bisnesmaailmassa, sillä tuomme mukanamme menestykseen tarvittavia pehmeitä ja inhimillisiä arvoja.” Ronja Kantola, Kutu ry

Humanistien mainetta sekä tiedeyhteisön sisällä että yhteiskunnassa vaivaavat kuitenkin muun muassa alentavat vitsit, joita humanistit viljelevät itsekin. Humanisteja on kuvailtu “pilipalitieteilijöiksi” ja “käsienheiluttelijoiksi”. Mistä tällainen epämääräisyys ja kokonaiseen alojen kirjoon yhteisesti tähtäävä laiska läpänheitto sitten johtuu? Yksi syy voi olla se, ettei humanisteista ole piirrettävissä yleisesti yhtä selvää kuvaa kuin insinööreistä, lääkäreistä tai juristeista.

Tietävätkö humanistit aina itsekään, keitä ovat? Humanistille on ensiarvoisen tärkeää oppia tunnistamaan ja arvostamaan omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan. Näin hän osaa kertoa siitä myös muille, ja samalla humanistien yhtenäisyyden tunne vahvistuu oppiaineiden moninaisuudesta huolimatta. Uskon, että humanistien voimakkaampi yhtenäisyyden tunne auttaisi tuomaan näkyvämmäksi aloillemme leimallista osaamista ja valttikortteja työelämässä — ja miksei myös vallan kahvassa?

Pakolliset harjoittelut ja poikkitieteelliset projektit tekevät humanistin näkyväksi

Humanistisen ajattelun keskiössä on ihmisten välisen kommunikaation ja ihmisen toiminnan ymmärtäminen. Kuitenkaan humanistien verkostoituminen ei ehkä ole luonnostaan yhtä tehokasta ja itsestään selvää kuin monilla muilla aloilla. Toivoisinkin, ettei humanistien välille repeäisi railoja, vaan kulkisimme suuntaan, jossa yhtenäisyys vahvistuu.

Esimerkiksi lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoita yhdistää valtakunnalliset verkostoitumistilaisuudet, ja yliopistojen väliset erot ovat pieniä. Mikäli humanisteilla olisi vastaavia mahdollisuuksia verkostoitua ja luoda jalansijaa työelämään jo opintojen varhaisvaiheessa esimerkiksi harjoittelujen kautta, ei työelämään siirtyminenkään olisi niin epävarmaa ja jännittävää, kuin se nyt monille on. Ei riitä, että humanistit pelkästään itse opettelevat kertomaan tehokkaammin osaamisestaan ja arvostamaan itseään, vaan työelämäverkostoitumista voidaan lisätä myös yliopistojen puolelta.

Harjoittelut tulisi tehdä pakollisiksi ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia voisi monipuolistaa esimerkiksi tutkimusprojekteilla, joissa harjoitteluja pääsisi suorittamaan. Harjoittelut auttaisivat työnantajia näkemään humanistiset alat laajemmin ja selkeämmin.

Tämän hetken trendinä yliopistomaailmassa ovat monenkirjavat poikkitieteelliset projektit ja opintokokonaisuudet, mikä on upea asia. Näin verkostot kasvavat sekä monipuolistuvat ja ryhmäprojektien myötä myös muiden alojen opiskelijat oppivat näkemään, mitä erityistä humanistit tuovat työhön. Siinä missä teknillisen alan asiantuntija pohtii esimerkiksi ratkaisuja, joilla voisi tuottaa puhdasta vettä kaikille maapallon asukkaille tai hillitä hiilidioksidipäästöjä, voi humanisti toimia asiantuntijana vaikkapa sukupuolten tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, koulutusta ja toimivia terveitä yhteisöjä edistettäessä.

Kun eri alojen osaajat tuodaan projektien ja siltoja luovien opintokokonaisuuksien kautta yhteen jo opintojen aikana, vahvistetaan samalla erilaisen osaamisen asemaa tulevaisuuden työelämässä. Kenties ryhmässä onkin joku, joka tulevaisuudessa rekrytoi sinut projektiinsa tai yritykseensä, koska on nähnyt potentiaalisi jo opiskeluaikana.

Kestävämpi maailma on mahdollista vain yhdessä tekemällä

Jokaisella tieteenalalla on tärkeä ja ainutlaatuinen roolinsa, ja paras lopputulos kestävämpää maailmanjärjestystä tavoitellessamme saadaan tekemällä yhdessä, eri alojen asiantuntijuutta ja osaamista hyödyntäen sekä arvostaen. Voimme jokainen arjessamme miettiä, miten puhumme omasta alastamme tai millaista kuvaa rakennamme humanisteista käyttämällämme retoriikalla, mutta sen lisäksi tarvitaan myös lisää ratkaisuja humanistien työelämäverkostoitumisen vahvistamiseksi.

Karoliina Virkkunen
Uskontotieteen maisteriopiskelija Turun yliopistosta
Kulo ry

Karoliina Virkkunen opiskelee uskontotiedettä Turun yliopistossa. Hänellä on myös kahden vuoden opiskeluhistoria Helsingin yliopiston uskontotieteestä. Hän on toiminut hallituksen jäsenenä useissa ainejärjestöissä: Mythos/ Helsingin yliopisto, Kutu ry/ Turun yliopisto & Kulo ry/ Kulttuurintutkijoiden valtakunnallinen kattojärjestö.

Jaa artikkeli

humanisti opiskelu työelämä työnhaku